Vs: Välineet ja opetus

[Tuomas T.]

Toivottavasti eivät voi homehtua ... mutta en kuitenkaan pidä kesällä purjeita koskaan pussissa
Voisi kokeilla tuota pyyhkeellä kuivaamista kun ensimmäiset purjeet eivät haise oikein raikkaalta enää 

[PeNo]

Yleensä tullessani purjehtimasta asennan purjeen rikattuna puuta vasten nojaamaan (masto alaspäin) eli purje ehtii hieman kuivua. Ennen purjeen rullaamista otan pyyhkeellä vielä suurimmat vesipisarat pois. Aina silloin tällöin voin huudella purjeen kotona vielä makealla vedellä, mutta usein vain säilytän sitä yhden päivän todella löysällä rullalla pystyasennossa jolloin purje kuivuu hyvin.  Sen jälkeen laitan sen purjepussiin. Puvun, tossut, jointin ja mastojalan huuhtelen purjehduksen jälkeen aina makealla vedellä.  Ennen talvisäilytystä huuhtelen kaikki kamat kunnolla makealla vedellä.

En ole ikinä nähnyt hometta purjeissani. 

[JarmoM]

Yleensä rullaan kosteana, kun ei ole aikaa kuivatella. Ei ole ollut ongelmia. Täytyy myöntää, että sisätiloihin tuotuna haisevat jonkin verran, mutta mitään näkyvää hometta ei ole.

[Tuomas T.]

... En oikein teinnyt minne tätä laittaa, mutta miten yleensä säilytätte purjeita käytön jälkeen?
Kun itsestä tuntuu välillä että kehtaako niitä laittaa rullalle kosteana vaikka ne menisivätkin varastoon jossa ilma vaihtuu helposti. Monestikin on käynyt niin että muutaman päivän päästä kun on uudelleen lähdössä vesille niin purje on jo valmiiksi hieman kostea. Eikai ne voi homehtua... 

[Henri FIN-147]

IDO:n kanssa suattapi olla sellanen ongelma että alusta asti oppii asioita väärin, joista oppiminen pois on varsin haastavaa... Viime kesän kokemuksista oppineena, riittävän iso lauta ja pieni riki alkuun -> alottaminen ja oppiminen naurettavan helppoa ilman IDO:akin, vaatii vaan hyvän opettajan

[Arska]

Mitä tapahtuu, kun lauta kaatuu ja purje joutuu veteen?
Joustaako iDO silloin niin paljon, että laudan pystyy kääntämään oikein päin vai joutuuko laudan ja purjeen kampeamaan "pakettina" ylös vedestä, joka ei varmasti onnistu, jos jalat ei ylety pohjaan.

[mikkov]

Joo, kyllä miustakin pieni, kevyt riki ja riittävän iso laituri on ihan kelpo yhdistelmä harjoitteluun, kun ajatellaan hommaa normi-jarmon ja -liisan näkökulmasta. Sopivissa olosuhteissa ja helpoilla välineillä lähes jokainen selviää ekat alkeet ilman uimista ja ylimääräistä purjeen nostamista. Ekat kommentit on yleensä, että täähän on helppoa. Oikeat haasteet alkaa vasta myöhemmin, kun treenataan plaanaamaan jne.

Eniten ongelmia purjeen nostamisessa ja pystyssä pitämisessä aiheuttaa kova tuuli tai aallokko. Miusta tuntuu, että jos lähtee kaatumaan ilman idoa, niin lähtee myös idon kanssa ja lauta perässä. Purjeen nostaminen vain lisääntyy harrastuksen edetessä, se ikävä puoli purjelautailussa, sekä parasta kannustusta vesilähtöjen treenaamiseen...

Aivan lapsille tuosta voisi olla iloa, kun voi vaan heittää junnun laudalle eikä selittää sen enempää. Voi antaa lasten leikkiä hieman vapaammin. Kuitenkin tuossakin joutuu itse uimaan koko ajan perässä, ettei lapsi ja kamat pääse karkuun. Mari tai joku muu varmaan osaa kommentoida, miten tytöt ovat oppineet surffaamaan.

[PeNo]

Huonona puolena tuossa voi olla se, että kun oppilas putoaa laudalta, niin pystyssä oleva masto voi ottaa tuulta sen verran, että laudan perään joutuu hieman uimaan. 

Lapsia opettaessa olen huomannut, että yksi tärkeimmistä asioista on kuitenkin kevyt riki eli siis oikein kevyt junioreille tarkoitettu riki.  Lisäksi tarpeeksi pieni purje on tärkeä. Ja usein tämä pätee myös ensimmäistä kertaa laudalla oleviin aikuisiin. 

Kun riki on tarpeeksi kevyt, niin en ole aivan varma onko tällaiselle iDO:lle mitään varsinaista käyttöä -  junnurikin nosto vedestä on kuitenkin varsinkin aikuiselle äärimmäisen kevyttä. 

Toisaalta kaikki mikä voi helpottaa aloittelijoita ja jolla madalletetaan kynnystä purjelautailun aloittamiseen voivat olla ihan hyviä.  Eli jos tuota härveliä käytetään vain ihan ensimmäisillä lautakokeiluilla, niin silloin se voisi ehkä olla hyvä vekotin.  Aina voi kuitenkin olla niitä, jotka väsyvät todella nopeasti kevyenkin rikin nostosta.

[Juha_H]

Moro,

Risto heitti idean että hankimme kerhollemme tällaisen iDO mastonjalan aloittelijoiden käyttöön. Idea Idossa on että aloittelija voi keskittyä purjeen käsittelyyn ja laudan ohjaamiseen ilman että rikiä pitää alituiseen nostella ylös vedestä.

Idea ainakin näyttää ihan päheältä. Mitä olette mieltä, toimiiko Ido käytännössä ja helpottaa aloittelijaa oppimaan nopeammin surffaamisen alkeet?

[PeeTee]

Kaikki komennot tulee antaa tuulen ja laudan suhteen.  Opetusjärjestys: 1) tuuli 2) lauta 3) riki 4) rikaus 5) muut seikat.

Ohjauksen komentoja: siirrä rikiä (sen painopistettä): laudan keulaan tai perään päin, laudan tuulen puolelle, laudan suojan puolelle.  Paljon muuta ei tarvita jos muistaa sen, että noudattaa kaikista muistakin lajeista tuttua "suhdetapaa" eli sitä, että kaikki komennot annetaan joko tuulen tai laudan suhteen.   

[PeNo]

Olen aloittanut 12 v. poikieni opettamisen ja huomaan, että minulla pitäisi olla käytössä n. 5-10 (10 voi olla jo aivan liikaa) lyhyttä peruskomentoa (tai siis ohjetta), joilla opetan poikia. 

Leikkien ja esimerkkiä seuraten oppinen sujuu mukavasti ja 12 v. lapset oppivat kaiken todella nopeasti.  Lasten tasapainokyky on myös käsittämättömän hyvä - sääli, että se sitten lasten kasvaessa taantuu.  Kaipaisin siis vinkkeinä muutaman opetuksessa käytettävän yksinkertaisen perusohjeen (”komentotermin”), joiden merkityksen voisin selittää rannalla, ja joita voisin sitten harkitusti ja valikoidusti käyttää lasten ollessa vesillä. ”Kallista mastoa eteen/taakse” – komennot eivät ehkä ole tehokaita, jos lapsi tai purje on aluksi väärässä asennossa.  Vaikka tuon ikäiset pojat ymmärtävätkin jo purjehduksen teoriaa haluaisin, että vesillä ollessa käytetään yksinkertaisia ohjeita.

Olen huomannut, että opettaminen (varsinkin lasten) on vaikeampaa kuin itse purjehtiminen, joten hatunnosto kaikille opettajille !

[Samppa]

No niinpä näyttää järjestävänkin, viime kesänä ainakin on pidetty. Ei muuta kun kursseille siis.

[AriMan]

Eikö purjelautaliitto järjestä opettajakursseja 

Ainakin on ennen järjestänyt.

[Samppa]

Kertokaapa vielä keskustelun jatkoksi, missä tai miten voisi parhaiten opiskella / pätevöityä purjelautailun opettajaksi? Olisi kiva opastaa tuttuja ja tuntemattomia lajimme saloihin, mutta tässäkin käydyn keskustelun perusteella vaikuttaa siltä että olisi hyvä ymmärtää jotain opetustekniikoista ennen kuin lähtee vesille viisastelemaan...

Eli ymmärsin että mitään varsinaisia kursseja tms. ei tällä hetkellä järjestetä? Harjoittelu tekee varmaan tässäkin mestarin, mutta perusasiat olisi mukava tietää aluksi. Itse olen opetellut aikoinani "kantapään kautta" surffaamaan, mutta samaa menetelmää en haluaisi käyttää muita opettaessa.

[Beachinstructor Tirri]

Joitain surffikursseja kiinnostas järjestää taas ensikesänäkin, niillä on hauskaa ja oppii nopeesti ja ihan minimi välineistöllä, satavarma tuulenavulla ja oikeilla välineillä-viellä en simuloi seksissäkään ! Kyllä tuuli täytyy tuntea, meillähän on tunteet, eihän biitsillä voi olla niin virallista, ei bikineissä tai shortseissa koulutusta kysellä! Rantahiekkaan on mukavaa piirrellä !!! Surffiopetus on mukavaa !

Okei okei, jatkokurssit on eriasia !
Sieravuorella onkin hyvät jatkot . . .

[st*pete]

Oiva keskustelu-
itselläni ei ole kokemusta opettamisesta lukuunottamatta pursiseuramme junioreita. Nämä osasivat purjehtia optaria tosi hyvin. Ei kestänyt kuin pari tuntia niin nämä 11-13 vuotiaat surffasivat JP:n aloittelijalaudoilla ja 4-5m2 purjeilla. On hyvä ymmärtää purjehduksen/tuulen lainalaisuudet, silloin surffauksen oppiminen on huomattavasti helpompaa. Tähän kun lisätään nykyaikainen leveä/vakaa lauta on oppiminen huomattavsti helpompaa kuin HWC:n Windsurferilla ja tiikkipuomilla v.-80

t. Petteri

[AriMan]

Nonii nyt toimii

[Pasi]

Taisin painaa 'vahingossa' - lukitse
Kokeilepa uudestaan...

[AriMan]

Katsoppas Pasi hieman tuota äänestystä!

...jos vaikka pystyis äänestää... 
Vai miks se on lukossa?

[Pasi]

Kilpailu Tai siis olisi mielenkiintoisinta löytää 'tehokkain', 'normaalikielinen' selitys ohjauslinjalle. Itselleni ei auenneet nämä selitykset tässä keskustelussa, eikä suoraan PeeTeen loistavat selityksetkään, tai toisinsanoen jotenkin en vain pysty ostamaan 'ohjauslinja' termiä, vaan keksin sille ihan ikioman...

Niin se vain on, että 'ohjauslinja' on ainoa tapa kertoa siitä minne purjetta pitää milloinkin liikuttaa, ja miksi.
Ja ne kolme, jotka eivät tiedä, eivätkä halua tietää - lukevat sitten jotain muuta aihetta

[Pasi]

Äänestetään

Päätin tulla kaapista ulos   Nyt oloni on huomattavan huojentunut
Olen käyttänyt ohjauslinjaa käytännössä, mutta en osaa(-nnut) sitä selittää, ennen eilistä vallan loistavaa keskustelutuokiota PeeTeen kanssa. Käytän ohjauslinjaa myös jatkossa, mutta äänestetään ensin, sitten pidetään kilpailu ja sitten jutustellaan aiheesta

[PeeTee]

Olen paikalla 15.55 mennessä 

[Pasi]

Jep, neljältä...

[Pasi]

Taitaa mennä aikataulut aikalailla ristiin, neljän nurkilla oli suunnitelmissa...
Tsekkaan aamusta saanko siirrettyä muutamaa pikkujuttua.

[timi]

Mun pitää olla vähän ennen neljää Hyvinkäällä, sitä ennen milloin vaan.
Jouni
1001

[mikkov]

Moneltas Pasi pääset klubille? Muita tulokkaita? Miulla huomiselle muutakin menoa, mut vähäksi aikaa ennätän.

[PeeTee]

Olen paikalla silloin kun muillekin sopii, järjestän itselleni aikaa koska asiat ovat tärkeitä

[mikkov]

Olisiko aiheesta kiinnostuneita, jos järjestetään pienimuotoinen koulutuskeskustelu Surffiklubilla, esim. tulevana torstaina iltapäivästä/alkuillasta?

Voisin tullakin, mieluummin iltapäivästä. Aamuyöstä pitää olla jo Felizin lennolla... 

[Pasi]

... käytännössä voisin näyttää mistä on kyse samalla kuin tuon näitä opetuksen välineistä Pasille...

Olisiko aiheesta kiinnostuneita, jos järjestetään pienimuotoinen koulutuskeskustelu Surffiklubilla, esim. tulevana torstaina iltapäivästä/alkuillasta?

[PeeTee]

PeeTee, koska mielestäsi ohjauslinja-opetus on ainoa oikea tapa opettaa niin voisitko selvittää ohjauslinjan käytön seuraavissa tapauksissa:

Ei plaanaava surffaaminen

A. Vastatuuleen ohjaaminen ylläpitäen maksimaalinen vauhti

B. Vastakäännös

Huomaa purjeen oikea (ja erilainen) skuuttaus tehokkaassa ohjaamisessa ja vastakäännöksessä.

Mikko, uskon että olet avoin keskustelulle joten olisiko parasta, että käytännössä voisin näyttää mistä on kyse samalla kuin tuon näitä opetuksen välineistä Pasille?  Näin kummankaan meistä ei tarvitse jatkaa tältä osin tarpeetonta jorinaa.

[PeeTee]

Jouni; Liitolla oli uusi ja varsin täydellinen yli 120 sivuinen koulutusaineisto 90-luvun puolivälissä.  Suomennutin itse siihen saksalaisen funboard- ja pikkulautaosan sekä joitakin muita osia.  Koulutusaineisto toimitettiin silloiselle puheenjohtaja Lauri Pimenoffille enkä tiedä sen kohtalosta sen enempää.  Olen pariin kertaan yrittänyt etsiä omien korppujeni kasoista vamuuskopiota aineistosta sitä toistaiseksi löytämättä, pitänee jatkaa etsintöjä.

Minusta tuntuu, että pahimmin meillä hukassa oleva asia on opetusoppi.  Siihen liittyy yhtenäinen terminologia sekä MMM-ajatuksen sisäistäminen. (mmm= mitä, miksi, miten). 

Asioita voidaan tehdä monella tavoin oikein mutta jokainen muistaa opiskeluajoiltaan ns. hyvät ja huonot opettajat.  Hyvien opetuksessa oppiminen ja kaikki siihen liittyvä oli mielenkiintoista ja kannustavaa; huonojen kanssa ei opittu, ja oli tylsää.   Hyvät opettajat olivat sisäistäneet MMM:n ja kaikki tuntui sujuvan luonnollisen mukavasti.  Surffauksessa ja kaikissa taitolajeissa MMM: käyttö aktiivisesti on tärkein yksittäinen ohje opettajalle ja oppilaille.   Opettaminen on urheilussa aina myös valmentamista, valmentamista helposti ja oikeaoppisesti suoritettavaan liikerataan, jonka tuloksena on iloa ja nautintoa.

Mitä tahansa sitten opetetaankin MMM pitää olla opetuksen punaisena lankana.  Surffausta voidaan opettaa puhumalla ummet lammet kaiksesta maan päällä tai keskittyä MMM asioihin.  Esimerkiksi ohjauslinjan käytöllä opetuksessa voidaan lisätä olennaisesti aivan uskomattoman paljon muuta vähemmän tärkeää opettamista tai siirtyä heti sen sisäistyksen jälkeen seuraaviin vaiheisiin. 

Kun ohjauslinjan merkitys on oivallettu tarvitaan lisäksi vain skuuttaus ja surffaus kaikkineen on siinä.

Koska asia edelleen näyttää olevan lähes täysin vieras olen valmis esittämään sen merkityksen käytännössä vaikkapa puolirikillä kaikille halukkaille samalla kun toimitan nykyaikaisen puolirikin osat Pasille.

[jajula]

tässä yksi sovellus http://www.start-windsurfing.com/fr_start.htm

[TPT]

Teoriaa joudun tuottamaan ja siksi sitä itse ymmärrän ja sitä lähinnä tässä tarkoitan: kerron siis oppimisesta omasta lähtökohdistani. Lähinnä tässä tarkoitan että kun en itse osaa surffata erityisen hyvin ja kun surffailen sellaisissa paikoissa missä ei ole keltä kysyä niin menee aina sitten googletuksen puolelle että ymmärtää taas missä menee vikaan. Purjelautailun tuottamista varten mun pitäisi oppia lautaileen paremmin itse, mutta ehkä kokeneessa seurassa sitä syntyisi nopeampaa.
Mulla oli lähtiessä suunnat aika sekaisin. Googlatessa "windsurfingia" kun en termejäkään tiennyt niin löysin paljon englanninkielistä materiaalia. Mutta en sieltä oikein päässyt pitkälle kielikynnyksen vuoksi - toki sen verran että jonnekin päin eteen ja taaksepäin pitäisi kallistella.
Ja kun moni oletus lähtee jo aikaisemmasta kokemuksesta ja osaamisesta - niin mun eteen ja taaksepäin oli reunojen yli mastoa kallistellen ja sitten puomia rotatoiden maston ympäri kaasukädellä. Vähän niinkuin oletuksesta että tätä kai ajetaan niinkuin polkupyörää - tai paremminkin moottoripyörää. Esim. moottoripyörän kääntösädettä kurvissa voi todellakin kaasulla säätää: kun lisää kaasua niin pyörä kallistaa enemmän ja kääntyy tehokkaammin. Ja kun vähentää kaasua niin pyörä nousee pystyyn ja sukeltaa suoraan... mikä on aika monen pahan metsään ajonkin syy kokemattomalla motoristilla - varsinkin kun on liukasta alla.
Kun gypettämisen ja takittamisen jälkeen pääsin vähän suomalaisen sanaston perään, googletin jostakin tuon ohjauslinja kaavion ja sen pohjalta opin ennenpitkää kääntämään laudan.
Mutta ennenkuin löysin laudaltani tuon ohjauslinjan, olin aika monella muulla saman suuntaiselle linjalla kuin ohjauslinja. Ja sieltä löytyy aika äkkiä paikka 9,5 neliön purjeella 75 kg kuskilla paikka, jossa formula laudan saa sukeltaan veden alle aika näppärästi.
Miksi moinen settivalinta aloittelijalle: arpa ratkaisi kun ei paremmastakaan tiennyt.

[timi]

PeeTee: Historia tuossa opetushommassa on siis ollut kunniakas ja oikeilla linjoilla. Kiitos tiedoista. Nyt vaan kun jostain löytyisi nuo muutkin asiat joita kyselin.
Kolmitasoinen järjestelmä on käytössä valmennuspuolella ainakin uinnissa ja alppilajeissa, joten uskoisin sen olevan jonkinmoinen standardi joka on vain lajikohtaisesti räätälöity.
Mahtaisiko SPL:stä löytyä tämä kaivattu tieto, vai voisiko jonkun jollaluokan perusopetuksesta viritellä koulutuksen, josta päästään esim. väittelemään purjelautatieteitten tohtorin arvosta?

Tuo ohjauslinja keskustelu tuntuu minusta omituiselta, kun en ole moiseen sanaan aiemmin törmännyt, enkä sitä ole kuullut käytettävän ennen tätä keskustelua.
Paljastan siis tietämättömyyteni ja odotan innolla vastausta MikkoV:n kysymyksiin.
Voi oppilasraukkojani, joista osa muuten istuu seuramme hallituksessa, kun eivät tiedä ohjauslijoista mitään ja ilman tuota tietoa yrittävät sitten ajaa suomenmestaruuksista.
Vai ovatkohan salaa lukeneet jotain asiasta, kun mokomat rökittävät jo opettajansa.
Pitäisi olla sentään vähän respectiä!
Jouni
1001

[mikkov]

Ero on mielestäni huikea ja ellei ohjauslinjaa käytetä opettamisen perustana ollaan pahasti väärällä tiellä ja tehdään oppimisesta todella vaikeaa.

PeeTee, koska mielestäsi ohjauslinja-opetus on ainoa oikea tapa opettaa niin voisitko selvittää ohjauslinjan käytön seuraavissa tapauksissa:

Ei plaanaava surffaaminen

A. Vastatuuleen ohjaaminen ylläpitäen maksimaalinen vauhti
B. Vastakäännös

Huomaa purjeen oikea (ja erilainen) skuuttaus tehokkaassa ohjaamisessa ja vastakäännöksessä.

[PeeTee]

Jouni; Näitä ohjaaja- opettaja- ja kouluttajakursseja (3-tasoinen opettaminen) on järjestetty aikanaan ainakin Pajulahdessa, Kuortaneella ja Siuntiossa. 

Ohjaajakurssi oli ensimmäinen taso, ohjaaja ei voinut pyrkiä opettajatasolle ellei ollut toiminut ohjaajana vähintään yhtä kesää.  Ohjaajakurssit käytiin urheiluopistoissa ja ohjaaja statuksen sai suoritettuaan hyväksyttävästi kirjalliset ja opetukselliset kokeet.

Jokaisella kurssilla tuli olla vastuuopettaja, eli mitään kursseja ei saanut auktorisoidusti pitää pelkästään ohjaajan voimin, kurssitus piti olla opettajan vastuulla. 

Tällainen kurssi sai SPL:n auktorisoinnin, eli oli virallinen ja SPL:ssä hyväksytyn koulutusjärjestelmän mukainen.  Opettajakurssin hyväksyttävästi (kirjalliset- ja opetuskokeet) suorittaneet saivat Purjehtijaliiton hyväksynnän purjehduksenopettaja nimen käytölle. 

Opettajien ja ohjaajien kurssituksesta vastasivat kouluttajat, joilla oli Suomessa tai muualla suoritettu kouluttajan status. 

Kouluttajat olivat erikoistuneet kukin omille aloilleen siten, että seuraaville erikoisalueille oli osaajansa: purjehtijan sääoppi, välineiden rakenneoppi, purjehdusoppi, purjelaudan purjehdusoppi, kilpakoulutus, opetusoppi.

Olen ymmärtänyt, että vain 3-tasoinen opetusjärjestelmä on SPL:n hyväksymä jatkossakin.

Kun ilmeisesti tässä ohjauslinja ajattelussa on vieläkin tulkintoja siitä pitääkö mastoa ohjatessa todellakin siirtää keulaan tai perään päin vai ohjauslinjan suuntaisesti keulaan tai perään päin, liitän oheiseen kuvan tästä Mistralin opetustarkoituksiin rakentamasta opetusvälineestä.  Tiedän, että näitä fläppitaulun magneettilautoja tehtiin uudempiinkin lautoihin mutta asia oli aina saman sisältöinen aivan kuin vastaava DWS:n materiaalikin.

Jokainen voi mielessään ajatella mitä eroa asioilla on. 

Ero on mielestäni huikea ja ellei ohjauslinjaa käytetä opettamisen perustana ollaan pahasti väärällä tiellä ja tehdään oppimisesta todella vaikeaa.

[timi]

TPT: Pystytkö tuottamaan tuon teoria-aineiston akateemiselle tasolle ts. jos pyritään tarjoamaan aineistoa urheiluopistoille opetusmateriaaliksi? Olisin jo yrittänyt sitä itse, mutta en oikein tiedä mistä lähteä liikkeelle. Surffaavat akateemikot huom. olisiko kiinnostusta? Olen antanut kertoa itselleni, että Pajulahdessa on joskus ollutkin jotain koulutusta, löytyykö keneltäkään näitä sivuja lukevilta vanhaa materiaalia joka olisi jo valmiiksi suomenkielellä? Tietoa?
Jouni
1001

[Tuomas T.]

Myydäänkö niitä mistralin lautoja ollenkaan koko suomessa kun olen saanut sellasen käsityksen että ne on parhaita ...

[Tuomas T.]

ok

[TPT]

Tuon nyt vielä teoriaani puolustavan mielipiteeni lähinnä siksi, että muut hoitaa tuon käytännön puolustamisen ja siis koko homman idea yksilötasollahan on siis aika käytännönläheinen.
Siis jos on innostuneita teorian tuottajia, niin sille kyllä löytyy pieni kohderyhmä. Aika pieneltä se vaikuttaa, joten kovin kustannustehokkaaseen toimintaan tällä julkaisutoimella ei pääse, mutta yhteisötasolla lajin vaikuttavuuden kannalta ja ehkä kansallisella tasolla lajin kehittymisen kannalta sillä voi olla pieni merkitys.
Mitä sitten teoreettisten mallien osalta suhteessa absoluuttiseen totuuteen voidaan sanoa, tieteen peruselementti on kritiikille altistuminen ja aktiivinen avoin julkaisutoiminta, että päästään lähelle absoluuttista totuutta kokeilemalla ja keskustelemalla, niinkuin tuolla talvikelkkojen kehityspuolella paljolti parhaillaan tapahtuu.

[timi]

Olen tismalleen samaa mieltä tuosta kurssille menosta, jo alkeet osaavakin hyötyy siitä, että joku kertoo mitä EI ainakaan kannata tehdä.
Ei teorian opiskelu kirjoista tai videoista ole tyhmä juttu ollenkaan, kurssilla ne sisäistämänsä teoriat voi ottaa käyttöön ja kurssittaja voi auttaa teorioiden käytännön sovelluksissa.
Toisaalta Virenin Lassen kirjoitettua kirjan kestävyysjuoksusta, levisi Suomessa huoli, että jospa Lassen salaisuudet karkaavat kirjan mukana maailmalle, niin tähän tuumi kirjailija itse, että jos joku kirjoja lukemalla voittaa juoksussa olympiamitalin, on tapahtunut ihme.
Teop: Sekä Formula, että kapea kölilauta ovat kilpalautoja, eikä niitä todellakaan ole tarkoitettu alkeiskurssille!
Olen koittanut opettaa kummallakin alkeisia, mutta paljon paremman tuloksen on antanut hybridillä opettaminen.
Kisaformulan huonoinpuoli on sen kestävyys ja joka kaatumiskerralla on loistava tilaisuus tuhota koko lauta.
Pitkää kölilautaa harvemmin saa toimimaan kunnolla muut kuin aikuiset miehet. Kölilauta on myös melko kiikkerä, jolloin suuri osa kurssista on vaarassa mennä tasapainoharjoituksiin.
Aiemmin kirjoittelin vähäisestä teorian opettamisestani ja korostin terminologian merkitystä opetustilanteessa, johon nimenomaan kuuluu tuo mitä esim. tarkoittaa ohje: Kallista purjetta eteenpäin/taaksepäin, tai astu laudalla eteenpäin/taaksepäin. Jos Teop jatkat opettajauraasi ensikesänä, juuri nuo ohjeet ovat niitä tärkeimpiä.
Laudalla "taaksepäin" kun astutaan mielellään suoraan reunan yli, eikä perää kohti, kuten innokas kouluttaja toivoisi.
Laudan ja rikin osien tuntemusta opetellaan kurssillani juuri sen verran, että erotetaan laudan keula ja perä, sekä puomin etu ja peräpää toisistaan. Tämä kuulosta kokeneesta surffarista hullulta, mutta kurssille tullessaan monet ovat nähneet surffilautoja vain elokuvissa ja sanasto on tasolla: "tolla surffihäkkyrälläkö me mennään vesille?" Puhumattakaan siitä, että peräti tiedettäisiin miten päin lauta kulkee vedessä, on joskus arvuuteltu sitäkin kuuluuko peräevä laudan ylä- vai alapuolelle.
Jos opetettavana on vaimo/tyttöystävä, ei kannata edes miettiä asiaa, vaan maksaa suosiolla kurssi hänelle kotirauhan säilyttämiseksi.
Tähän mielipiteeseen yhtyy varmasti muutama Suomenmestari ja jopa oma kollegani joiden vaimoja olen kurssittanut... Omaanikaan en ole saanut itse opetettua.
Simulaattori on todella vaarallinen! Sen todistimme 80 luvun puolivälissä, kun koitimme kauden päättäjäisissä kisata simulaattorin pyörityksessä ja joka pyörityskerran jälkeen piti juoda yksi olut. Muutaman huurteisen jälkeen oli vauhti jo aika hurja, enkä muista kuka kisan lopulta voitti. Aamulla ihmeteltiin mustelmia nilkoissa.
Muuten en ole keksinyt simulaattorista mitään kovin vaarallista, kunhan kouluttaja kontrolloi simulaattorin pyörimistä.
Timin nimellä kirjoitti siis Jouni
1001

[Pasi]

Tiedättekö missä päin suomea myydään mistralin lautoja?

Jee, kerrankin olemme oikeasti onnistuneet jossain, ja tällä kertaa se on aito epäkaupallisuus
Oulussa päin ei valitettavasti ole, kuin hyviä ja kivoja surffaajia. Surffi myy mm. ko. keksintöjä, eli pirauta tai meilaa vaikka minulle

...lahjoitan siihen kuuluvat tarvittavat lisäosat ja opastuksen Pasille...Lahjoitan tähän tarkoitukseen Pasille Mistralin tekemän ohjauslinjaa ja laudan toimintaa kuvaavan fläppitaululle magneetilla asetettavan purjelaudan kuvatuksen...

Nöyrä kiitos ja kumarrus Pekka

[Tuomas T.]

Tiedättekö missä päin suomea myydään mistralin lautoja? Jos on Oulussa ni voisitteko laittaa osoitetta tai jotain vastaavaa.

[PeeTee]

Entäpä purjeeton puoliriki ja simulaattori?  En ole edes kokeillut mutta olisi pitänyt. 

Riittääkö puolirikin voima kääntämään simulaattoria?
Minusta simulaattorin suurin ongelma on, että sen pyörimisakseli pysyy yhdessä paikkaa.
Ymmärrätkö PeeTee nyt, miksi sanon akseli lateraalisen painopisteen sijaan?  Tämä sinun lateraalipainopiste on seurausta veden vastuksesta siis kölin, evän ja laudan yhteisvaikutuksesta. Kuitenkin tarkoitus on saada lauta kääntymään tämän painopisteen ympäri eli pyörimään akselinsa ympäri...

Wittgensteinin filosofian vaiheet, Tractatuksesta-luonnolliseen kieleen, ovat ihan mielenkiintoista luettavaa etenkin, jos on taipumusta tarpeettomaan sanakikkailuun.

Puoliriki ei ole enää nykyisin pelkkä maston puolikas ja puomi!  Se on nykyisellään minusta paras ja tehokkain opetukseen tarkoitettu väline.  Siinä voi täysin turvallisesti opettaa trapetsin käytön hengata oikeaoppisesti, tehdä vastakäännöksen, jiipin, jopa duckjiipin. Se simuloi puomin käytössä tuulen voiman ja kuinka se siihen vaikuttaa.
 
Kun puoliriki tällaisenaan taitaa olla kotimaan opetuksessa tuntematon käsite lahjoitan siihen kuuluvat tarvittavat lisäosat ja opastuksen Pasille, jokainen arvioikoon sen jälkeen laitteen tehokkuuden tai tehottomuuden.

Olen täysin samaa mieltä tuossa 60-luvun keksinnöstä, pyörivästä simulaattorista.  Se on sellaisenaan tarpeeton ja vaarallinen mutta kun en ole kokeillut sitä 1/2 rikin kanssa en voi olla asiasta kovin varma - ajattelin jonkun kokeilleen.

Tuota akselijuttua en pidä kovin hyvänä ideana koska ensinnäkin mitään akselia ei ole.

En ymmärrä mitään tuosta veden vastuksen vaikutuksesta puhumisesta, sellaisella ei ole mitään tekemistä ohjauksen kanssa.   

Asia on mielestäni yksinkertaisinta ja ymmärrettävintä selittää ohjauslinjan kautta, jokainen voimavektoreita ymmärtävä käsittää mistä on kyse. 

Lahjoitan tähän tarkoitukseen Pasille Mistralin tekemän ohjauslinjaa ja laudan toimintaa kuvaavan fläppitaululle magneetilla asetettavan purjelaudan kuvatuksen, eiköhän asia siitä parhaiten selviä. 

Itse filosofiasta voidaan olla montaa mieltä.  Parasta filosofiaa on mennä asian juurille asti silloin kun asioista puhutaan opettajien kanssa.  Täysin toinen juttu on se miten asiat selitetään lyhyesti ja ytimekkäästi oppilaalle, toisaalta ei oppilaallekaan ole haittaa vaikka kerrottaisiin kaikki mahdollinen asioista jos hän haluaa tietää enemmän.

[mikkov]

Jeps.... toi on se alun vaikeus ja kannattais varmaan mennä sinne kurssille. Niillä oli sentään ope Itsekseen kun menee formulalla opetteleen nollista, varsinkaan kun ei oikein ole näppituntumaa purjeiden pinta-aloihin eikä vieressä kukaan kerro että älä tee noin vaan tee mieluummin noin niin on kiva että joku on nähnyt vaivaa ja kasannut ohjeita paperille.

TPT, kurssin käyminen kannattaa oikeasti! Teorian osaaminen on aivan jotain muuta kuin käytännön surffaaminen. Kuten aikaisemmin sanoin niin suurin vaikeus surffaamisessa kuin muussakin liikunnassa on oman kehon hallinta, eikä niinkään fysiikan ymmärtäminen. Osaavan opettajan kanssa asiat opitaan helppojen osa-harjoitusten avulla ja näitä yhdistelemällä saadaan myös käytännössä toimivia kokonaisuuksia.

Ensi kesä todennäköisesti pääsen opettamaan useampaa henkilöä vanhalla kölilaudalla, sitä ennen tarvii varmaan itse opiskella "opetus-sanastoa".

Vanha ja kapea kölilauta ei todellakaan ole se oppilasta palkitsevin väline. Paras neuvo mitä osaan tässä sanoa on, että älä koskaan päästä ensikertalaista oppilasta puhe-etäisyyden ulkopuolelle. Huuto-etäisyys on jo liian kaukana; silloin peli on jo menetetty ja parasta vain lähteä noutamaan oppilasta takaisin rantaan. Opettaminen tarvitsee kokemusta ja reilusti niitä "harjoituskappaleita", mutta kuuntelemalla itseään ja aktiivisesti analysoimalla tekemiään asioita voi ajan kanssa kehittyä taitavaksi opettajaksi.

[TPT]

Jeps.... toi on se alun vaikeus ja kannattais varmaan mennä sinne kurssille. Niillä oli sentään ope Itsekseen kun menee formulalla opetteleen nollista, varsinkaan kun ei oikein ole näppituntumaa purjeiden pinta-aloihin eikä vieressä kukaan kerro että älä tee noin vaan tee mieluummin noin niin on kiva että joku on nähnyt vaivaa ja kasannut ohjeita paperille. Noita PeeTeen tekstejä itse olen aika paljon selaillut että on päässyt vähän juonesta kiinni, että kuinka tätä ohjataan. Leffoistakaan ei oikein näe niitä isometrisiä/staattisia vääntöjä, joilla noita kallisteluja tehostetaan, niin menee aikansa että pääsee jyvälle ... expertti kun ajaa niin se on niin rauhattoman ilmeetöntä ettei oikein tiedä että tekeeköhän se tuossa jotain kahvaamista vai nukkuukohan se tuossa.

[teop]

Olen opettanut vain kahta henkilöä ja silloin lautana oli *board F147. Formula ei todellakaan ole niitä helpompia lautoja aloitukseen ja sitten vielä kun lautaan laitetaan pieni riki, niin yhdistelmä on todella tekninen.
Suurin ongelma oli opetuksessa. Ensin olisi pitänyt käydä rannalla kuivaharjoitteluna läpi sanasto, eli mitä tarkoittaa esim. kallista mastoa eteen. Viimeksi kun yritin opettaa ja huusin että kallista mastoa eteenpäin, niin opetettava huusi takaisin, että mitä se tarkoittaa.
Ensi kesä todennäköisesti pääsen opettamaan useampaa henkilöä vanhalla kölilaudalla, sitä ennen tarvii varmaan itse opiskella "opetus-sanastoa".
 

[TPT]

Joo. Jos opetusmateriaalista nyt siis puhutaan, niin minusta se on ihan hyvä idea siinä juurikin niin: pienenä reunassa - saa kattoa jos huvittaa. Vaikeaa tuollaisen elokuvaan sellaista yhdistää mitenkään suuremmassa mittakaavassa.
Ja näin asiaa opettelevana, niin ei minua haittaa että teoreettista materiaalia on saatavilla: leffan pätkästä ehtii katella sitä toimintaa ja sitten jos huvittaa niin voi lukea aiheesta. Pelkkää tekstiä on vähän vaikea ymmärtää, hyviä kuvia kattelee mielellään. Kuvissa ja kaavioissa on sekin hyvä puoli, että kun ne on vähän niinkuin omassa nurkassaan, niin ei haittaa vaikka kuinka yksityiskohtaisia ne on: saa kattoa ja pohtia yhtä kaaviota vaikka koko illan tai sitten vaan hyppää sen yli.
Nyt kun tuli laitettua mäkisukset kelkan alle ja kun ei pääse peilijäällä harjoitteleen, niin tuleepahan kulutettua aikaansa fiilistellen näiden tekstien, kuvien ja leffanpätkien kanssa.

[AriMan]

Niinhän siellä muuten taitaa ollakkin, mutta muistaakseni vain pienessä osassa verrattuna käytännön opastukseen.

[TPT]

Käsittääkseni Beginner To Winner DVD:llä on juurikin näitä vektoreita mediaseksikkäässä muodossa verrattuna mustavalkoisiin tikku-ukko-nuoli paperiesityksiin. Kuinka turha idea lienee mokomat vektorit, luottokortit äänestäköön puolestaan....

[AriMan]

Itse käyttäisin tosiaan vakiintunutta termistöä...
...Oli se sitten noste, tuuli, vastus tai painovoima, niin kun niiden voiman suunnalle näkisi vaikka sitten vektorin piirrettävän ja sille voimalle vipuvarren. Voiman määrälle vektorin pituuden ja vipuvarrellen suhteellisen etäisyyden, niin ainakin teoreetikko alkaa ymmärtään...
Näin minä ainakin fysikaalisia ilmiöitä itse opin teorian tasolla.

Turhaa liirumlaarumia tällaiset teorian opiskelut, purjelautailua ei opita kirjoja lukemalla ja kaavioita piirtämällä!

< Opettajat sekä oppilaat : Beginner to Winner DVD >

En itsekkään ole minkään valtakunnan opettaja, mutta JOS opettaisin, niin en varmastikaan mitään paperialappuja ja alan termistöjä alkaisia oppilaille jakamaan. (Rantauskottavan slangin oppii ajan myötä isoja poikia/tyttöjä kuuntelemalla  )

Ja mulla ei oo mittään muuta sanottavaa kuin, että tää aihe on noussut kolmessa päivässä TOP 10 keskusteluihin.

Tosiaan tätä on ollut hauskaa lukea jo muutaman päivän.

[Pekka]

Ja mulla ei oo mittään muuta sanottavaa kuin, että tää aihe on noussut kolmessa päivässä TOP 10 keskusteluihin. Jännä nähä montako päivää menee nousuun 1 paikalle. Siksi siis kirjoitan

[TPT]

Itse käyttäisin tosiaan vakiintunutta termistöä, jos surffata osaisin ja edelleen siksi osaisin opettaa. Fysiikan perusteista minulla on kohtalainen käsitys. Kun keskustelu menee abstraktilla tasolle - teoreettiseksi - siinä alkaa kaipaan fläppitaulua. Niin minä ymmärrän jääkiekkoakin.
Oli se sitten noste, tuuli, vastus tai painovoima, niin kun niiden voiman suunnalle näkisi vaikka sitten vektorin piirrettävän ja sille voimalle vipuvarren. Voiman määrälle vektorin pituuden ja vipuvarrellen suhteellisen etäisyyden, niin ainakin teoreetikko alkaa ymmärtään - jos siis ymmärtää näkemäänsä parhaiten, niinkuin minä. Toiset ymmärtää kuulemansa, toiset taas lukemansa, toiset ymmärtää näppituntumansa. Vipuvarsina kai on kantit, puomi, masto, evä ja se epämuotoinen tiheysjakauma siinä dekillä. Eli mitä mikin voima kampeaa ja mikä voima sitä kampeamista vastustaa tasapainotilasta toiseen pyrittäessä.
Tämä siis kun opiskelee asioita teorian tasolla. 3 ulotteista käsitystä ei oikein yhdestä yläviistoprojektiokuvasta saa, varsinkin kuin 4 ulottuvuudella - ajalla/ajoituksella - on merkityksensä. Video on hyvä - tikku-ukkokaavio vektoreineen  päältä, edestä ja sivusta on hyvä. Näin minä ainakin fysikaalisia ilmiöitä itse opin teorian tasolla.
Kai sille purjelautakurssille olisi hyvä mennä - oppilaana - kurssit on ikävä kyllä aika kaukana täältä päin katsottunua.

[mikkov]

Entäpä purjeeton puoliriki ja simulaattori?  En ole edes kokeillut mutta olisi pitänyt. 

Riittääkö puolirikin voima kääntämään simulaattoria? Veikkaanpa että ei, tai sitten simulaattorista tulee tarpeettoman herkkä. Tosin piruettitreeneissä hieman yliherkkä simulaattori on aika hauska vempele, mutta loukkaantumisen riski on suurempi kuin vesillä. Edelleen alkeislauta ja pienempi evä vastaa enemmän freestyle-laudan käytöstä.

Maa-treeneissä joko lauta alle tai riki maahan kiinni, mikäli vain tuuli sallii sen. Freestyle-treeneissä vaan riittävästi keliä ja purje maahan kiinni, laudan asennon hahmottaminen pitäisi olla jo hallussa siinä vaiheessa. Askeleita voi ja kannattaakin treenata myös kakkosnelosen päällä. Tämä opettaa pitämään vartalon painon jalkojen päällä ja pyörivässä liikkeessä myös kropan tasapainossa.

Minusta simulaattorin suurin ongelma on, että sen pyörimisakseli pysyy yhdessä paikkaa. Mikä ei vastaa tilannetta vesillä. Laudassa se (simulaattorista tuttu) vedenalainen akseli siirtyy vauhdin ja laudan asennon mukaan. Upotat perän niin laudan pyörimisakseli siirtyy voimakkaasti perään, upotat keulan niin sakseli siirtyy aivan keulaan. Ohjaaminen onnistuu tietenkin saamalla purjeen voima laudan pyörimisakselin jollekin puolelle.

Ymmärrätkö PeeTee nyt, miksi sanon akseli lateraalisen painopisteen sijaan? Se selkeyttää todella paljon puhetta ja etenkin pyörivissä liikkeissä kuvaa paremmin oikeata tilannetta. Massakeskipiste on myös kappaleen luonnollinen pyörimisakseli, kun ilman tms. vastus ei ole merkittävä ja tyhjiössä kaikilla kappaleilla. Tämä sinun lateraalipainopiste on seurausta veden vastuksesta siis kölin, evän ja laudan yhteisvaikutuksesta. Kuitenkin tarkoitus on saada lauta kääntymään tämän painopisteen ympäri eli pyörimään akselinsa ympäri...

Wittgensteinin filosofian vaiheet, Tractatuksesta-luonnolliseen kieleen, ovat ihan mielenkiintoista luettavaa etenkin, jos on taipumusta tarpeettomaan sanakikkailuun.


EDIT:

MikkoV: Itse kuitenkin opetan edelleenkin sillä vanhalla pyörivällä simulaattorilla, koska mielestäni halssin vaihtaminen ilman jalkojen liikuttamista ei onnistu. Ainakaan meidän laudat eivät ole niin helppoja, että oikeaa askellusta ei tarvitsisi opettaa heti, suurin osa turhista veteenputoamisista käännöksen yhteydessä kun johtuu juuri "stipluista".

Jouni, sinun tilanteessa simulaattorin käyttö on aivan ymmärrettävää. Ja varmasti vähentää pelastamisen tarvetta, kun käännökset hallitaan ensin simulaattorilla. Myönnän, että itsellänikin olisi ollut tarvetta simulaattorille useampaan otteeseen...

Itse olen ratkaissut asian niin, että jaan esim. vastakäännöksen kolmeen vaiheeseen joista jokainen opetellaan erikseen. Sitten nämä yhdistetään ja syntyy idioottivarma tapa tehdä vastakäännös. Toimii hyvin varsinkin nuorempien lasten kanssa, joiden suuntien hahmottamiskyky on vielä kehittymätön.

Esimerkki vastakäännöksen aloittaminen purjehdusasennosta. Ohje kuuluu "Siirrä oikea jalka maston etupuolelle ja paina purje laudan perään kiinni", suurin osa ymmärtää tämän ohjeen. Suunta on likimäärin oikea ja lopputulos on täsmälleen oikea, lauta kääntyy vastatuuleen ja vastakäännös voidaan suorittaa loppuun.

Minusta alkeisopetuksen tärkeimmistä tehtävistä on tarjota pohja turvalliseen itsenäiseen harjoitteluun, eli tarjota työkalut millä selvitä vesillä hyvinkin vaihtelevissa tilanteissa. Nopeimmat (oikeaoppiset?) tekniikat päästä pisteestä A pisteeseen B, eivät kuulu alkeisopetuksen piiriin.


EDIT2:

Vielä pieni kommentti liikunnallisten asioiden opettamisesta yleensäkin. Minusta ihmisillä on enemmän vaikeuksia hallita omaa kehoaan kuin vaikka purjetta ja lautaa. Eli ainakin itse tykkään keskittyä enemmän kehon hallintaan surffin opetukssa ja kiinnittää huomiota niihin tekijöihin kuinka pitää parempi tasapaino laudalla eri maneereissa ja purjeen riepoessa lähes holtittoman tuntuisesti...

[PeeTee]

TPT; Oikein iso kiitos, vai että ei ajattelijoita löydy selventämään meidän juttujamme.

[Pasi]

1001 - sehän on tänään

Iso käsi ja paljon kannatusta aiheelle, että purjelautakoulutuksen perusrunko muurattaisiin takaisin 'akateemiselle' alustalle, eli urheiluopistoille. Todennäköisesti vain tämänkaltainen ponnistus takaisi kansallisen opetuksen tason, yhdenmukaisuuden ja jatkuvuuden. 1-2-3.

[timi]

TPT: Ensikesän kursseille on vielä hyvin tilaa, tervetuloa! Jos taas olet expertti, joka osaa selittää vasta-alkajille muutakin kuin vektorinsuunnan, joka aluksi tietenkin on vettä kohti, voit toki tulla apuopeksi tai taitojen riittäessä vaikka vetämään kursseja. Onko verbaliikka samalla tasolla kuin tuo kirjallinen ilmaisu?
PeeTee: Hurghadan Hiltonin rannassa siis opetettiin alkeisia kölilaudalla, eli se ei ollut minun mielipiteeni, vaan toteamus.
Rannalla kuivaharjoiteltiin puolirikillä niin, että hiekka pöllysi.
MikkoV: Itse kuitenkin opetan edelleenkin sillä vanhalla pyörivällä simulaattorilla, koska mielestäni halssin vaihtaminen ilman jalkojen liikuttamista ei onnistu. Ainakaan meidän laudat eivät ole niin helppoja, että oikeaa askellusta ei tarvitsisi opettaa heti, suurin osa turhista veteenputoamisista käännöksen yhteydessä kun johtuu juuri "stipluista".
Kuten TPT:llekin totesin, kaikki itseäni tässä asiassa viisaammat saa toki tulla meille vetämään kurssin milloin vaan ja osoittamaan metodinsa paremmuuden. Oikein jopa toivotan tervetulleeksi käymään paikan päällä ensi kesänä. Kurssiemme ajankohdat löytyvät myöhemmin keväällä osoitteesta: Hysurf.fi

Jouni
1001

[TPT]

Maaseudulla moni on miettinyt omenapuun alla painovoimaa, johon painopiste oleellisesti liittyy. Niin minäkin, tosin vasta ensi kesänä istutan omat omenapuuni. Mutta Sir Isaac Newtonin pohdinnoilla on läntisen kulttuurin historiassa ollut vähän enemmän merkitystä. Kautta aikain on moni miettinyt miten voitetaan maan vetovoima niin maalla, merellä ja ilmassa. Itse olen päässyt sitä yksikseni  pohtimaan pienen mökkijärven ääressä.
Avoin keskustelu on avain yhteisymmärrykseen, jätetään henkilökohtaisuudet ammattiyhdistysliikkeiden neuvottelijoille, siksi me jäsenmaksumme maksamme. Ja ei meistä kukaan pysty siihen, mihin Sir Isaac Newton.
Että kappaleella voi olla painopiste, täytyy sen olla voiman vaikutuksen alainen. Siihen päästään, jos surffataan esim. maan vetovoiman piirissä. Silloin meitä massan perusyksikköjä, joilla meillä kullakin on ominainen tiheysjakauma, voi katsella tasapainoilemassa surffilaudan päällä. Laskennallisesti helpointa on olettaa vetovoiman lineaarisen vektorin lähtevän ja kohdistuvan tiheysjakaumaan perustuvan painotetun keskiarvon keskipisteen – ns. massakeskipisteen kautta niin puolin kuin toisin: pannaan kaksi muodotonta möhkälettä vastakkain ja väliin surffilauta…. näin käy joskus mökkirannassamme: maapallo ja mä – hyvä otsikko surffileffallekin.
Tämä klassinen ”kuin kalteva tien täytyy olla että tällä kuormalla oleva tämän muotoinen rekka-auto kaatuu” perustuu siihen oletukseen, että kaksi samansuuntaista voimaa ei välity saman pisteen kautta. Saadaan voimalle siis vipuvartta eli momentti aikaiseksi – aletaan olla aika lähellä tasapainon ydintä…. ainakin k-kuoren tuntumassa, jos on ydinfysiikkaan taipumusta… ei se koskaan ole tuolla mökkirannalla niin tarkkaa….
Mutta käyttää ne rekka-autot hiioppia kaltevallakin pinnalla. Tarvitaan lisää voimavektoreita ja uusia origoja niille ja vektorillahan oli aina se suuntakin…. hydrauliset tassut rekka-autolla…. kauramoottoritassut ihmisellä.
Niin että jos se vartalon painopiste muuttuu, niin muuttuuko se vartalon asento. Kyllä ja ei on ihan yhtä hyvät riippuen tilanteesta – tämä voi olla kai purjelautailussakin tilanne. Ja ”juu-ei” on aina hyvä vastaus, eikö?
Perus rullalaudalla keulimistilanne: muna-asento, jalat trukin molemmin puolin. Voimat on tasapainossa. Lisäät takajalan voimaa, että etujalan pää keulii: kehon painopiste muuttuu, koska takajalan voimavektori kasvaa muiden röllyköiden voimavektoreiden pysyessä vakiona. Vartalon asento muuttuu kun lauta keulii johtuen laudan rakenteesta ja ajoasennosta ja tarkoitus keulimisessa on näyttää hyvältä laudan päällä… tosin hyvältä voi näyttää vaaka-asennossa asfaltillakin, ei siinä mitään….
Perus harkkotiilellä keulimistilanne: muna-asento, jalat tiilen molemmissa päissä. Voimat on tasapainossa. Lisäät takajalan voimaa että etupää lähtis keuliin: kehon painopiste muuttuu, koska takajalan voimavektori kasvaa muiden röllyköiden voimavektoreiden pysyessä vakiona. Vartalon asento ei muutu, vaikka painopiste muuttuu. Ei keuli, johtuen harkkotiilen rakenteesta vaikka ajoasento on täysin sama. Tai oikeasti vartalon asento muuttuu jos ei ole taas voimaa, joka painaa hartioista keulijaa vastaan ettei pääse suoristuun muna-asennosta. Eli siis vieressä on kaveri, joka painaa hartijoista…. ei keuli, ei muutu asento, mutta vartalon painopiste muuttuu. Niin ja molemmissa tilanteissa oltiin siis maapallolla ja suhteellisen tasaisella pinnalla.
Mutta siis teoriassa vartalon painopiste voi muuttuu ilman vartalon tiheysjakauman muuttumista tai vartalon asennon muuttamista, koska ihminen voi käyttää lihasvoimaa, jota purjelautaa ohjatessa kai joutuu käyttämään. Kuten kai vartalon asennon muuttamistakin.

Mutta en minä osaa oikein surffata ja mulle kelpaa teoreettinen ja käytännönläheinen oppi. Mutta ei ole meidän kylällä opea. Mutta onneksi on surf.fi kanava, josta saa lukea asiantuntijoiden ja minua kokeneempien asiallisia ohjeita ja neuvoja. Jospa ensi kesänä olisi aikaa käydä lomareissulla jossakin kattelemassa ja kuuntelemassakin tämän lukemisen ja itsekseen opiskelun lisäksi. Mutta jos ei ole aikaa, niin ainakin minä istutan ne omenapuut ja kirsikkapuut ja surffaan itsekseni… illalla luen taas sitten surf.fi keskustelua, kunnes muutun märästä harkkotiiliexpertistä kuivemmaksi purjelauta expertiksi…

Tulis edes lunta että pääsis kelkalla treenaan

[PeeTee]

Mikko; olen samoilla linjoilla pelkän simulaattorin ja aidon purjelaudan rikin kanssa. 

Entäpä purjeeton puoliriki ja simulaattori?  En ole edes kokeillut mutta olisi pitänyt. 

Itse käytän vain purjeetonta puolirikiä koska sillä voi tehokkaimmin simuloida kaikki muut puomin ja maston kanssa tehtävät manööverit paitsi hypyt eikä se vie tilaa ja on kaikissa olosuhteissa yhtä hyvä.

[mikkov]

Miten muuten on vieläkö täällä meillä käytetään ympäri pyörivää "simulaattoria" normaalin rikin kanssa, puolirikiä simulaattorin kanssa vai pelkkää puolirikiä?  Mitenkäs oppimistulokset eri vaihtoehdoissa?

Suomen kevyet tuulet, myös merialueilla, ja leveät superhelpot laudat tekevät simulaattorit tarpeettomiksi alkeisopetuksessa. Myöhemmässä vaiheessa askeltekniikoiden ym. opettelu onnistuu myös alkeislaudoilla. Esimerkiksi opetellaan yksi asia kerrallaan rannalla laudan ja rikin kanssa, jonka jälkeen sama toistetaan vesillä opettajan mallilla. Oma kokemukseni on, että alkeislauta antaa paremman vasteen purjehdustekniikoille kuin maalla paikallaan jököttävä simulaattori.

[PeeTee]

Jouni; Välineistä voi olla montaa mieltä ja olen minäkin keskustellut Hurghadan opettajien kanssa, mielipide ei kyllä ollut samanlainen kuin Sinulla.  Näyttää siltä, että mielipiteet ovat miestä ja oppimistuloksia myöden. 

Alacatissa, jossa kerrottiin opetettavan vuosittain yli 500 ihmistä surffaamaan ei kölilautoja käytetä opetukseen kuin poikkeuksellisen tyynissä keleissä ja silloinkin käytetään opetusaika mieluiten rannalla purjeettoman ns. 1/2 rikin kanssa rikinkäsittelytekniikan hiomiseen. 

Miten muuten on vieläkö täällä meillä käytetään ympäri pyörivää "simulaattoria" normaalin rikin kanssa, puolirikiä simulaattorin kanssa vai pelkkää puolirikiä?  Mitenkäs oppimistulokset eri vaihtoehdoissa?

[timi]

Andreas: Minäkin olen juuri kuvailemasi "isä", toimi se koulutus sinulle ja varmaan toimii monelle muullekin.
PeeTee: Taasko me ollaan samoilla linjoilla? Meriolosuhteissa en toki ole opettanut kuin omia lapsiani.  Kääntököli on noissa hybrideissä pääasiassa plaanaamattomiin olosuhteisiin, joita kyllä Suomessa merelläkin joskus on. Merellä voi toki opettaa ilman köliäkin, mutta ainakaan maatuulella en ilman köliä päästäisi vasta-alkajaa vesille, ellei itse ole valmis hinaushommiin.
Viime keväänä Hurghadan reissulla juttelin paikallisten kouluttajien kanssa ja he olivat kölilaudan kannalla ja käyttivät sitä myös alkeiskoulutukseen.

Jouni
1001

[-andreas FIN296]

Huh... onneksi osaan purjelautailla jo kohtuulisesti, eikä tarvitse välittää piistä, eikä ohjauslinjoista  Täytyy yrittää olla miettimättä näitä bahiassa, tai saattaa mennä jalat ja kädet sekaisin laudalla ja lautailu muuttuu uimakouluksi. Minun harjoitellessa isä huuteli vaan rannalta "kallista eteenpäin... kallista taakseppäin..." 

[PeeTee]

Oh; olin vähän hätäinen..  Tuo Jounin ajatus on se mitä pitäisikin saada aikaan! 
Aikanaan sekä ohjaajakurssit (opetuksen 1. taso) ja opettajakurssit (2. taso) sekä myös kouluttajakurssit (3.taso) eli siis samankaltainen järjestelmä kuin monessa muussakin lajissa, pidettiin urheiluopistoissa mutta jostain syystä koko opetustoimita kärsi 90-luvulle mentäessä surffauksen arvostuksen laskusta eivätkä kurssit menestyneet kaupallisesti, toisaalta vain muutamalla seuralla oli oma/omia lautoja opetukseen.

Minusta on aivan sama miten kukin opettaa, tärkeintä on että opitaan ja sisäistetään asiat ja siis ymmärretään mistä on kyse ja myös arvostetaan kurssin myötä saatuja tietoja ja taitoja.  Ohjaajilta ja opettajilta, miksi niitä nykyään sitten nimitetäänkin, sensijaan pitää voida vaatia enemmän ja tarkempaa osaamista kuin oppilaalle annettu, vaikkapa sitten 10 tunnin opetusannos.
Olen Jounin kanssa yhtä mieltä siinä, että Sääksin vähätuulisissa olosuhteissa ainoa oikea opetuslauta on Prodigyn kaltainen lauta mutta merialueella tilanne ei ole samanlainen.

[surffikukka]

Heipsan,

Kyllä minustakin aloittaminen pitää tehdä helpoksi ja nimenomaan palkitsevaksi, sillä on kyse surffauksesta tai koirankoulutuksesta siellä kuitenkin pörrää laji nimeltä ihminen joka lannistuu helposti jos ei saa niitä onnistumisen kokemuksia. Fysiikan ja ihmiskehon lisäksi on tunnettava ihmismieltä- aina kun toimii ohjaajana, opettajana tai minkäänlaisena uuden asian perehdyttäjänä.

Minä henk.koht suhtaudun aina hieman ihmetellen alkeisopettajiin (lajissa kuin lajissa) jotka eivät osaa antaa periksi tai vaativat LIIKAA sotilaalliseen tyyliin, sillä alku on aina se vaikein. Ei sinne tarvita hirveästi vaikeita sanoja tai käsitteitä. niitä oppii kyllä sitten kun ne tulevat tarpeellisiksi.

Ja jos yhtä lautaa on vaikea valita yleisesti kaikille sopivaksi on myös sitä opetustyyliä- siksi alku tulisi tehdä mahdollisimman kivaksi ja helpoksi jotta innostus lajiin säilyy ja yrittäminen ei tunnu liian vaativalta.Omaan tahtiin sitten lisää sitä kunnianhimoa ja treenauksen määrä,sen mukaan mitä oma kapasiteetti kestää.



koittakaa pojat kestää kyllä ne surffikelit pian alkaa taas.

kukka joka ohjaa ihmisiä ja koiria (niitä eläimiä )

[PeeTee]

Purjelautaliiton kokouksessa yritin ehdottaa purjelautailun opettaja ja/tai valmentaja opetusmateriaalin ja kurssin viemistä taas urheiluopistoihin, jolloin lautailun opettajille ja valmentajille saataisiin yhtenäinen opetuslinja ja mahdollisesti myös opetushallinnon hyväksymä tutkinto. Halukkaita asian eteenpäin viemiseksi ei vaan tainnut löytyä.

[timi]

Moi!
Tulin taas Timin nimissä kirjoittelemaan, kun en saa vieläkään omaani toimimaan.
Mukava lukea PeeTee:n ja MikkoV:n nahistelua siitä mikä se oikea tapa tai lauta opettaa purjelautailua.
Itse olen opettanut purjelautailua alkeiskursseilla vasta 15 vuotta, pitäen 2-4 kurssia kesässä.
En aio väittää, että tapa jolla opetan olisi mitenkään paras mahdollinen, mutta sillä kuitenkin 99% oppilaistani on oppinut purjelautailun alkeet ja jotkut sitten vähän enemmänkin kuten esim. Timi, jonka nimellä nyt kirjoittelen.
Oma ideani on, että kurssin tulee olla mahdollisimman helppo ja palkitseva ja sillä perusteella teoria on aika minimissä. Oppilaille on paksun teoria-osion sijasta kerrottu se termistö jota aion käyttää, sitten kun ollaan vesillä.
Tähän termien opetteluun kuluu toki hieman aikaa, mutta on mielestäni vaivan arvoista.
Olen käyttänyt myös "simulaattoria", vaikka jossain päin maailmaa se onkin tuomittu vanhanaikaisena, mutta vähentää huomattavasti turhia uintireissuja.
Opetustarkoitukseen olemme seurallemme hommanneet hybridejä (Prodigy) koska ko. laudat ovat riittävän kestäviä, leveitä, tilavia ja niissä on kääntökölit.
Kölittömiä tai kiinteäkölillisiä tai mitään irroitettavakölillisiä en edes kelpuuta opetustarkoitukseen. Tämä johtuu siitä, ettei järvellämme saa käyttää mootoriveneitä ja olen aivan liian laiska hakemaan ketään soutamalla takaisin. Me harjoittelemme myös maatuulella. Hybrideillä voi myös ajella vähän kehittyneempikin surffari, rajat hybrideillä ei tule liian pian vastaan, joten seurakäyttöön ne ovat täydellisiä.
Hyvin usein kurssilleni tulee myös näitä "tunnin pikakurssin" käyneitä, joista osa pystyykin hieman liikkumaan laudalla omatoimisesti, mutta useimmille vauhti on ollut aivan liian kova ja asiat jääneet sekiytymättä ja homma on aloitettava alusta.
Tuo monien ylenkatsoma "pitkä" kolmen illan ja n.10h kurssi on joillekin sekin liian lyhyt. Oppilasmateriaali on tosi vaihtelevaa ja siksi on aika ylimielistä sanoa, että parissa tunnissa kölittömällä oppii kuka vaan surffaamaan. Toki urheilullinen nuori mies tai nainen, jonka motivaatio on kohdallaan oppiikin nopeasti. Esimerkkinä viime kesäinen nuori miesoppilas, joka ajoi jo toisena kurssipäivänä trapetsissa plaanissa. Väitti, ettei ollut koskaan edes koskenut surffilautaan aiemmin.
Purjelautaliiton kokouksessa yritin ehdottaa purjelautailun opettaja ja/tai valmentaja opetusmateriaalin ja kurssin viemistä taas urheiluopistoihin, jolloin lautailun opettajille ja valmentajille saataisiin yhtenäinen opetuslinja ja mahdollisesti myös opetushallinnon hyväksymä tutkinto. Halukkaita asian eteenpäin viemiseksi ei vaan tainnut löytyä.
Tosin tämäkin keskustelu olisi tosin silloin ollut turhaa.
Fin8Pete: Tuo mitä sanoit "pron" käyttämisestä opetuksessa on totta, seurassamme on paljon itseäni parempia lautailijota, jotka hallitsevat monet hienot temput, mutteivät Halua/pysty opettamaan niistä mitään muille.
Ensi kesänä jatkan taas "vanhanaikaisia" kurssejani ilman ohjauslinjoja ja vailla minkäänlaista didaktiikkaa tai muuta taidetta ja kaikki halukkaat saavat tulla apuopettajiksi tai vaikka vetämään kurssit puolestani.

Jouni Hellman (Pasi halusi minun esiintyvän omalla nimelläni.)
1001

[PeeTee]

Käytät näköjään sujuvasti wikipediaa tiedon lähteenä.  Sääli sillä se on omasta mielestäni varsinainen komposti, jossa on sekä tietoa että täydellistä huuhaata sikin sokin, jota kukaan ei viitsi siivota. 

Tarkoitukseni sillä, että olen ottanut esille sekä ranskan että saksan opetusmetodit ei ole aiheuttaa ongelmia, pikemminkin kysymyksiä siitä teemmekö omilla kotikutoisilla ratkaisuillamme kaiken oikein ja viisaasti vai olisiko syytä ottaa oppia niiltä, joilla on yli 20.000 järjestäytynyttä opettajaa ja kouluttajaa ja jotka jatkuvasti kehittävät opetusaineistoa ja itse opetustapahtumaa. 

Vain kyseenalaistamisella nykykäytäntöä asiat voivat kehittyä, aivan niin kuin välineetkin.  Jos kukaan ei olisi kyseenalaistanut me ajaisimme edelleenkin Windsurferilla, tiikkipuomilla ja pumpulipurjeilla, tyytyväisenäkö?

Palataanpa vielä tuohon painopisteeseen kun se jäi vähän wikipedian osatiedon tasolle.  Kun ohjaat lautaa trapetsissa kovalla tuulella laudan ulkopuolella, et kai voi väittää, että vartalosi painopiste on laudalla lenkeissä - vartalon painopisteesi on silloin laudan ulkopuolella, siirrettynä sinne, hiukan keulaan tai perään päin vartaloa nojaamalla painopiste jälleen siirtyy kuten myös laudan nopeus ja kulkusuunta.  Jalkaohjaus on puhtaimmillaan painopisteiden siirtoa laudalla, vaikka vartalo pysyisi näennäisesti varsin staattisena.

Lateraalipainopiste laudassa tarkoittaa sen vedenalaista painopistettä (lateraalinen tarkoittaa myös alla tai piilossa olevaa).  Tätä nimitystä on käytetty tässä yhteydessä purjehdus- ja surffausopetuksessa 70-luvulta alkaen mm. purjehduksenopettajat ry:n ja purjelautailuopettajien aiemmissa aineistoissa, en ole keksinyt tätäkään asiaa itse eikä hyvää olemassa olevaa ole korjattu paremmaksi.  Laudan alapuolinen (lateraalinen) painopiste taas on joko kölin tai kölittömissä laudoissa evän kohdalla.  En näe tässä mitään kummallista tai jos on niin voisitko kertoa miten asia pitäisi selvemmin kertoa.

Keskustelussa olisi hyvä js keskityttäisiin asioihin eikä sanojien persoonan mollaamiseen, itsekin olen syyllistynyt tähän kun jotkut itselle itsestään selvät asiat turhauttavat, sorry siitä.  Asiat voidaan hyvin torpata jos syitä siihen löytyy tai ainakin pitää löytyä selvät sävelet miksi ei voida ajatella asioita toisinkin jos siihen löytyy syitä.

[mikkov]

Kiitos Mikko positiivisista ja lajin kehitystä parantavista kommenteistasi.  Näin parannetaan keskustelun tasoa ja kehitetään hienosti surffauksen opetuksen metodeja.

Juuri näin. Hyvän surffi-liikunnan-opettajan on hallittava perusteellisesti lajille ominainen fysiikka ja ihmisen motoriikka. Opettajan on tarvittaessa kyettävä selkeästi perustelemaan oppilaalle miksi näin tehdään. Perusteluihin ei riitä, että Saksassa tai Ranskassa tehdään näin, mikä on sinun tapasi argumentointiin. Pohjaat väitteesi lähinnä Argumentum Ad Populum tyyliseen vakuutteluun, jota värität metafysiikassakin usein erehdytyllä jumbojambolla:

http://en.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_populum
http://en.wikipedia.org/wiki/Proof_by_verbosity

En millään ennätä osoittamaan virheitäsi jokaisessa kohdassa, joten poimin niistä vain joitain perusvirheitä mitkä on helppo osoittaa vääriksi. Esimerkiksi vartalon painopisteen siirtäminen on mahdotonta siirtämättä vartaloa. Kuinka luulet oppilaan reagoivan ohjeeseen "Siirrä painopiste vasemmalle jalalle, mutta pidä vartalo paikoillaan"? Kysymyksessähän on perustavanlaatuinen virhe ja väärinkäsitys. Todellisuudessa painon siirtäminen toiselle jalalle tehdään lantiota ja/tai hartioita liikuttamalla.

Jatkat samaa linjaa lateraalipainopisteilläsi ym. käsittämättömillä termeillä. Esimerkiksi lateraali on kotimaisessa purjehduksen slangissa väyläviitta, puhutko siis väyläviittojen välisistä painopisteistä mikä vaikuttaa laudan ohjattavuuteen? Lateral on myös sivu-, sivuttais-, mikä hiton sivuttainen painopiste? Kuinka sivuttaispainopisteesi käyttäytyy esim. myötätuulessa?

Milloin siis aloitamme rakentavan keskustelun ja lopetat minun jokaisen sanoman torppamisen, ilman todellisia perusteita?

[PeeTee]

Mikko; Katselin vähän taaksepäin kommenttejasi ohjauslinjasta. 
Yritän vielä kerran yksinkertaistaa ohjauslinjan kun se ei näyttänyt selvinneen.  Ohjauslinja on se linja joka jatkuu kumpaankin suuntaan maston ja puomin peräpään välisellä linjalla, eli niin kuin molemmissa kuvissa oli piirrettynä.  Ohjauslinja on aina olemassa silloin kun riki on pystyssä tai kun molemmat kädet ohjaavat rikiä siis kaikissa purjeen asennoissa. Oikeaoppinen surffaaminen kaikilla tasoilla tapahtuu vain tällä linjalla joko keulan SUUNTAAN tai perän SUUNTAAN rikin painopistettä siirtämällä.  Vain alkeisopetuksessa, masto-ohjauksessa rikin painopiste siirretään suoraan keulaan tai perään päin).  Kannattaa katsoa tarkalla silmällä vaikkapa Guy Gribbin video.

[PeeTee]

Kiitos Mikko positiivisista ja lajin kehitystä parantavista kommenteistasi.  Näin parannetaan keskustelun tasoa ja kehitetään hienosti surffauksen opetuksen metodeja.  Enää ei kannata ihmetellä miksi lajin pariin on niin paljon tungosta, että ei ehditä kaikkia oppimaan halukkaita edes palvella.

Otan neuvostasi vaarin ja taidan lähteä modernin tanssin kursseille elvistelemään ja kehotan heitä samalla unohtamaan kapulakielen ja itselleni vieraat termit, näinhän sitä varmaan oppii parhaiten lajin kuin lajin.

[mikkov]

Seiso suorassa peilin edessä paino molemmilla jaloilla tasan, siirrä sitten vartalosi paino vain toiselle jalalle niin että mitään muutosta peilistä et näe.  Onneksi olkoon olet siirtänyt vartalosi painopisteen toiselle jalallesi!  Voit vielä kokeilla siirtoa toisellekin jalalle jos et ihan heti ymmärtänyt.  Tämmöistä on vartalon painopisteen siirtäminen ilman sen kummempaa sanahelinää.

Sinun kanssa ei kannata keskustella, koska sinulla on edelleen puurot ja vellit sekaisin. Painopiste on fysiikan termi, mikä tarkoittaa kappaleen sitä pistettä mistä pitäen kappale pysyy tasapainossa missä asennossa tahansa.

1. Kun olet suorassa asennossa painopisteesi on suurinpiirtein lantion-keskikropan tienoilla (riippuen yksilöstä).
2. Painopiste määräytyy kappaleen muodon ja massan jakautumisen perusteella
3. Mikäli kappaleen painopiste muuttuu on kappaleen muodon muututtava tai massan(osan) vaihdettava paikkaa kappaleessa
4. PeeTee ei liikuta vartaloaan eli ei muuta muotoaan, mutta hänen painopisteensä muuttuu
5. Koska Peeteen painopiste muuttuu, on hänen vartalonsa massan(osan) siirryttävä toiseen paikkaan

Johtopäätös: PeeTee on selkeästikin erittäin omalaatuinen yksilö, koska hän mitä ilmeisemmin pystyy liikuttamaan tahdonalaisesti sisäelimiään siirtääkseen painopistettään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Painopiste
http://en.wikipedia.org/wiki/Center_of_mass

EDIT: Suosittelen PeeTeelle lääkkeeksi vaikka modernin tanssin kurssia, missä kehon fysiikan ja sen mahdollisuuksien tutkiminen kuuluu olennaisena osana harjoittelemiseen.

EDIT2: Painopisteen voi määritellä myös voimien ja niiden etäisyyksien avulla, mutta se on PeeTeen esimerkin ulkopuolella.

[PeeTee]

Olet pahasti hakoteillä jos väität tärkeitä purjehduksessa vakiintuneita termejä kapulakieleksi.  Jokainen voi opetuksessa oikoa asioita jos siltä tuntuu ja oppilas oppii mutta mitäs sitten kun tulee vastaan se joka haluaa tietää miksi asiat tehdään niin kuin neuvotaan. 

Tietenkin opettaminen pitää olla selkokielistä lyhyt ilmaisuista ja ymmärrettävää, on täysin eri asia puhua opettamisesta ja opettamisen filosofiasta tai mennä sisälle asiaosaamiseen kuin opettaa tässä ja nyt.
 
Itse käytin aikanani sellaista opetustapaa, että jaoin ennen kurssin alkua jokaiselle kurssilaiselle kaikki termit ja opetuksen sisällön käsittävän opetusaineiston, johon piti tutustua ennen kurssin alkua.  Näin kurssilla ei tarvinnut lainkaan keskittyä terminologiaan vaan itse asioiden opiskeluun.  Näin on tehty tietääkseni aina kurssituksessa esim DWS:n kursseilla saksassa.  Kun kurssimaksu on suoritettu saa oppilas opetusaineiston ja vasta sitten alkaa käytännön harjoittelu.

Surffauksen opettamista pitäisi verrata vaikkapa laskettelun opettamiseen.  Sielläkin on jonkun mielestä paljon kapulakieltä mutta oppimistulokset, oppimishalukkuus, lajin kasvu ja taitojen kasvu puhuvat sen puolesta, että kapulakielen käyttö olikin hyvä ja arvokas juttu oppilaalle.  Huono löysä epämääräinen mutta muuten mukava kurssi ei kannusta jatkoon missään lajissa.

Emme enää elä sosialismissa jossa sanottiin tee näin tai näin äläkä urputa me tiedetään kyllä mikä sulle on oikein.  Nykyisin eletään tiedostavassa ja osaavassa yhteiskunnassa, jossa on kyettävä antamaan oppilaalle oikeat vastaukset ja opetettava johdonmukaisesti tietojen eikä olettamusten mukaan.

Pitänee sitten vastata tähän vartalon painopisteen siirtoon kun sitä kysyit ja se näytti jotenkin risovan. 

Seiso suorassa peilin edessä paino molemmilla jaloilla tasan, siirrä sitten vartalosi paino vain toiselle jalalle niin että mitään muutosta peilistä et näe.  Onneksi olkoon olet siirtänyt vartalosi painopisteen toiselle jalallesi!  Voit vielä kokeilla siirtoa toisellekin jalalle jos et ihan heti ymmärtänyt.  Tämmöistä on vartalon painopisteen siirtäminen ilman sen kummempaa sanahelinää.

Kyllähän tuo 9 kohdan ohjelmasi pääpiirteittäin vastaa kenen tahansa opettamistapaa muutamien tarkennusten korjaamana.  Kyllä sillä alkeet voi oppia. 

Itse olen käyttänyt näköjään Guy Gribbinkin videolla paikka paikoin käyttämää mastotekniikkaa kaikessa opetuksessa siitä lähtien kun se lanseerattiin joskus 80-luvun lopussa.

[mikkov]

Aika lämpimäksi tuntuu menevän

Tokitoki. Minua kovin sapettaa, kun surffaamisen perusteiden opettelemista vaikeutetaan turhalla kapulakielellä. Ei se vaikeaa ole:

1. ensin opetellaan ohjaamaan pelkästä mastosta (tuulen suunnat rantaan ja itseensä nähden)
2. opetellaan vastakäännös mastosta (kovemmassa tuulessa puomista pitäen, turvallisuus)
3. lisätään siihen liikkeellelähtö ja suoraan ajaminen (oikea ote ja kaasun eli skuuttauksen merkitys)
4. lisätään vastatuuleen ohjaaminen ja luovimisharjoitusta
5. lisätään piistä pois pääseminen ja lisää luovimisharjoitusta (turvallisuus, turvallisuus)
6. etsitään tukeva ja luonnollinen ajoasento (etummainen jalka suoraksi, takajalka joustaa ja nojataan hartioista)
7. lisätään koko myötätuuleen kääntäminen (takamus alas, etukäsi suoraksi, takakäsi koukkuun)
8. lopulta lisätään koko jiippi
9. lisätään voimaa käännöksiin ja kiinnitetään vielä huomiota jalkojen asentoihin sekä ajoasentoon yleensä

Ja siinä on ne tarvittavat surffaamisen alkeet siinä järjestyksessä kuin itse sen opetan. Koko settiin menee se 2-4 tuntia. Aika monella kannattaa jättää ensimmäinen opetuskerta luovimisharjoituksiin, koska jiippi ym. saavat unohtamaan aikaisemmin opitun. Purjeen oikeat asennot löytyvät yleensä lähes itsestään, ja vaikeimmissa tapauksissa vaikka kädestä pitäen. Reippaan tunnin opastuksen jälkeen suurin osa pystyy luovimaan hieman ja ovat valmiita harjoittelemaan itsenäisesti helpoissa on-shore keleissä.

Teoriassa noiden auki selittäminen kuulostaa ehkä monimutkaiselta, mutta vesillä homman oppii ilman liikaa ajattelemista ja päänvaivaa. Tärkeintä on kuitenkin saada niitä riittävästi onnistumisen kokemuksia ja perusttiedot turvalliseen itsenäiseen harjoittelemiseen.

[Fin8Pete]

Aika lämpimäksi tuntuu menevän

Kannattaa muuten muistaa että alkeiden opettamista ja kehittyneempien opettamista ei pitäisi vetää aivan 1:1 samoille linjoille ja kommenteille. Jo pelkästään se plaanataanko vai ei muuttaa aika monta asiaa...

MikkoV
kyllä se ohjauslinja on tarpeellinen perusasia, tietenkin ohjaamista voidaan ja pitääkin josain vaiheessa kehitystä tehostaa skuuttaamisella, jaloilla, oman painopisteen muutoksilla, laudan kallistamisilla ja upottamisilla.

Itse olen näyttänyt "ohjauslinjan" millä lautaa ohjataan ja sitten "kaasun" käytön ja säätämisen takakädellä.
Kun niitä kahta yhdistää neuvomisessa, niin aika yksinkertaisilla ohjeilla pääsee.
"kallista mastoonpäin, anna lisää kaasua, käännä jaloilla kans, löysää kaasua ja palauta riki ajoasentoon." ja tämä oli se myötätuuleen vastaisesta kurssista tehty suunnanmuutos jota kuvailit

Mari.
Ei kaikkea teoriaa tarvitse opetettaville kertoa, kunhan itse tietää käytännön ja teoriankin mitä neuvoo, niin asiat helpottuu.
Itse huomasin tämän kun aikoinaan ensimmäisiä kertoja yritin opettaa surffaamista. Itse hanskasin homman jo "pro tasolla", mutta oli aivan hemmetin vaikeaa neuvoa kun oli itse vetäny vaan fiilispohjalta ja asiat oli itsestäänselvyyksiä. Oli pakko hieman ajatella ja pilkkoa asioita, että pystyi neuvomaan jotakuinkin järjellisesti.
Fiilispohjalta ja kokeilemalla joutuu jokatapauksessa oppimaan, mutta on turha antaa kenenkään hakata päätä seinään jos sen onnistumisen ja ilontunteen voi pienellä näytöllä tai vaikka teoreettisella neuvolla saada aikaan, se jälkeenkin voi alkaa tekemään omia kokeiluja.

Evävalinnoissa ja muussa hifistelyssä teoriatieto, käytännön kokemus ja hyvät neuvot lyhentävät kokeiluiden määrää ja säästävät suunnattomasti aikaa

[mikkov]

Vartalossa on useita elementtejä jolla kehon painopistettä voidaan siirtää.  Pelkkä jalan siirto perän puolelle on vartalon painopisteen siirto siihen suuntaan, aivan samoin kuin jalalta toiselle siirretty vartalon paino.  Vartalo ei siirry mihinkään mutta sen painopiste siirtyy.

Eli, jos vartalon painopistettä siirretään laudan keulaan kohti niin mitä osaa vartalosta liikutetaan ja mihin suuntaan? Eli vartalo ei liiku vaikka sen osa jalka liikkuisikin?

Oikeasti PeeTee, yritä kerrankin kirjoittaa jotain missä olisi oikeasti järkeä, etkä vain kompastelisi omaan sanahelinääsi.

[PeeTee]

Myönnän painovirheen: piti tietenkin olla vartalo ja riki ovat toistensa vastapainoja paitsi tuulen silmässä. 

Vartalossa on useita elementtejä jolla kehon painopistettä voidaan siirtää.  Pelkkä jalan siirto perän puolelle on vartalon painopisteen siirto siihen suuntaan, aivan samoin kuin jalalta toiselle siirretty vartalon paino.  Vartalo ei siirry mihinkään mutta sen painopiste siirtyy.

[mikkov]

Voi voi Mikko; pitää varmaan vääntää rautalangasta vaikka päätin jo, että ei minun pitäisi julkisesti näköjään opettaa perusasioita kun ne näyttävät olevan vähän hukkateillä...

Vartalon painopisteen ja rikin painopisteen siirtäminen on aivan eri asia kuin vartalon ja rikin siirtäminen, ymmärrätkö?  Kannattaa lukea mitä kirjoitin eikä muokata sitä toiseksi.

Vartalon siirtäminen on eri asia kuin vartalon painopisteen siirtäminen? Eli sinulla on vartalossasi useampi painopiste, joista voit valita missä painosi sijaitsee?

Purje ja riki ovat vastapainottomassa tilassa vain vasta- ja myötäkäännöksen tuulen silmä pisteessä, muutoin ne aina ovat toistensa vastapainoina, pyörää ei kannata keksiä uudelleen.

Purje ja riki siis vastapainottavat toisiaan? Eli sinulla on nyt kaksi erikseen liikkuvaa purje sekä riki.

Perustaidot ja opettaminen eivät mitenkään liity perän upottamiseen tai muuhunkaan kikkailuun.  Ainahan laudalla voi leikkiä ajamalla väärinpäin vaikkapa evä ilmassa tai mitä vaan hauskaa mutta niillä ei ole mitään tekemistä opettamisen tai vastakäännöksen kanssa.

Ei niin, siksipä tuolla aiemmin jo mainitsinkin, että se onkin edistyneempiä tekniikoita siis ihan jotain muuta kuin alkeistekniikat. Avaa mielesi, leikkiminen laudalla tekee hyvää vanhemmitenkin.

[mikkov]

Minä ainakin äänestän ensimmäisenä ohjauslinja-termin hylkäämistä virheellisenä sekä harhaanjohtavana. Pieni esimerkki ohjauslinjan vaarallisuudesta tilanteessa, jossa surffaaja on lähestulkoon piissä. Yksinkertaisesti ohjauslinja-ajattelu ei toimi.

Oikea ratkaisu on kallistaa mastoa keulaan ja hieman myötätuuleen päin sekä vetää hieman takakädellä. Tällöin ohjauslinja ei todellakaan ole purjeen suuntainen.

[PeeTee]

Pasille sanoisin, että kaikessa purjehtimisessa vakiintunutta termistöä ei kannata keksiä uudelleen paitsi siinä tapauksessa, että on lajin luonteen mukaisia erikoistermejä tai nimityksiä. Purjelautailu ei poikkea kovin merkittävästi muusta purjehtimisesta paitsi vapaasti 180/360 astetta liikkuvan mastonsa ansiosta.  Termejä on riittävästi kunhan muistetaan opettaa ne oppimisen ja omaksumisen kannalta tärkeimmät perusasiat ja termit ja jättää semanttiset asiat itse opiskelun varaan.

[PeeTee]

Voi voi Mikko; pitää varmaan vääntää rautalangasta vaikka päätin jo, että ei minun pitäisi julkisesti näköjään opettaa perusasioita kun ne näyttävät olevan vähän hukkateillä...

Vartalon painopisteen ja rikin painopisteen siirtäminen on aivan eri asia kuin vartalon ja rikin siirtäminen, ymmärrätkö?  Kannattaa lukea mitä kirjoitin eikä muokata sitä toiseksi.

Purje ja riki ovat vastapainottomassa tilassa vain vasta- ja myötäkäännöksen tuulen silmä pisteessä, muutoin ne aina ovat toistensa vastapainoina, pyörää ei kannata keksiä uudelleen.

Perustaidot ja opettaminen eivät mitenkään liity perän upottamiseen tai muuhunkaan kikkailuun.  Ainahan laudalla voi leikkiä ajamalla väärinpäin vaikkapa evä ilmassa tai mitä vaan hauskaa mutta niillä ei ole mitään tekemistä opettamisen tai vastakäännöksen kanssa.

[Pasi]

Kuten sanoin, tämä on hauskaa

ihan vain kysymyksenä, voisiko tämän pohjalta lähteä vaikka 'modernisoimaan' termistöä? Osa tässä keskustelussa käytetyistä sanoista kun varmaan ovat niin maallikolle kuin tivolilautailijoillekin tuntemattomia...

[mikkov]

Mitä ihmeen vastapainoa rikille annetaan vastakäännöksessä sen kummemmin kuin muissakaan surffauksen manöveereissä.  Vartalo on aina ja kaikissa manöveereissä vastapaino rikille.

Eli vartalo ja riki siirtyvät eri suuntiin = vastapaino.

Sitäpaitsi sekä vartalon ja purjeen painopiste siirtyy vastakäännöksessä laudan perään päin eikä mastojalalle niin kuin väität, eihän purjeen painopisteen siirto lateraalipainopisteen perän puolelle voi muutoin onnistua lainkaan. 

Nyt sanot, että vartalo ja purje siirtyvät perään päin? Eikös purjeen takareunaa kallisteta enemmän perään päin eli vartalon täytyy siirtyä enemmän keulaan päin. Itse en ainakaan ole sellainen Ricky Martini, että lantioni taipuisi moisiin asentoihin.

Perän upottaminen???  Ei perää missään vaiheessa ole tarkoitus upottaa missään vastakäännöksessä.  Vai ymmärsinkö jotenkin väärin??

Kokeilepa vaikka freestylelaudalla kuinka homma onnistuu. Homman nimihän on jarruttaa ja tehdä vastakäännös paikoillaan, liikaa painetta evälle eli tarkoituksellinen spinout. Perän upottaminen toimii oikein mainiosti, kun purjehditaan tuuli purjeen väärällä puolella, upotetaan perä ja kallistetaan purje kiinni perään. Sama toimii myös oikein päin purjehdittaessa, mutta tarvitsee asteen verran enemmän jalkaketteryyttä.

Ei se ymmärtäminen niin vaikeaa ole...

[PeeTee]

Omalta osaltani tämä "etäopetus" kyllä tällä hetkellä riittää, sorry vaan jos aiheutin tarpeetonta mielipahaa ryhtyessäni yleensäkään kommentoimaan näitä asioita.  Totean vain, että lisäoppi ei koskaan ketään kaada 

[Pasi]

Jee - tää on ihan kuin lätkämatsissa

[PeeTee]

Tuosta tekstistäsi en ymmärrä näköjään pätkääkään 

Mitä ihmeen vastapainoa rikille annetaan vastakäännöksessä sen kummemmin kuin muissakaan surffauksen manöveereissä.  Vartalo on aina ja kaikissa manöveereissä vastapaino rikille.  Sitäpaitsi sekä vartalon ja purjeen painopiste siirtyy vastakäännöksessä laudan perään päin eikä mastojalalle niin kuin väität, eihän purjeen painopisteen siirto lateraalipainopisteen perän puolelle voi muutoin onnistua lainkaan. 

Perän upottaminen???  Ei perää missään vaiheessa ole tarkoitus upottaa missään vastakäännöksessä.  Vai ymmärsinkö jotenkin väärin??

[mikkov]

Tuosta kuvan alkuperästä sen verran, että kuva on omavaltaisesti kopioitu ja suomennettu saksan opetusyhdistyksen aineistosta.   Se on muuten siellä edelleenkin samanlaisena. 

Takaisin siis kysymykseen missä se ohjauslinja on myötätuuleen käännettäessä?

[PeeTee]

Tuosta kuvan alkuperästä sen verran, että kuva on omavaltaisesti kopioitu ja suomennettu saksan opetusyhdistyksen aineistosta.   Se on muuten siellä edelleenkin samanlaisena. 

[mikkov]

Kannattaisi päivittää tietoja.  Kuvassa ei ole mitään virhettä ja ohjauslinja on kuvassa niin oikein kun se piirroksessa voi olla.  Varmaan huomaat myös jalkojen asennosta surffaajan asennon? 

Toki, vastatuuleen käännettäessä joutuu kroppa antamaan vastapainoa rikille ja näin koko kroppa siirtyy lähemmäs mastonjalkaa ja laudan keulaan päin. Laudan perän upottaminen vastakäännöksessä on jo edistyneempien tekniikkaa. Eli tarkemmin katsottuna kuvassasi on useampikin virhe.

[PeeTee]

Kannattaisi päivittää tietoja.  Kuvassa ei ole mitään virhettä ja ohjauslinja on kuvassa niin oikein kun se piirroksessa voi olla.  Varmaan huomaat myös jalkojen asennosta surffaajan asennon? 

[mikkov]

Tässä yksi asiaa toivottavasti selventävä kuva. 

PeeTee, sinun kuvassasi on virhe. Lauta on täysin sivutuulessa, jolloin oikea maston kallistussuunta on suoraan laudan keulaa kohti. Kuvassa näkyvä suunta kallistaa purjetta todennäköisemmin kaataa oppilaan selälleen.

Edit: Ok, kyseessä onkin vastatuuleen kääntäminen, mutta ehkä kuitenkin huomaat kuinka ohjauslinja muuttuu riippuen ohjataanko myötä- vai vastatuuleen. Ohjauslinja vain on keinotekoinen ja tarpeeton termi käytännön surffaamisessa.

[PeeTee]

Nyt en Mikko ymmärrä juttujasi tai sitten et itse ymmärrä ohjauslinjaa ja sen merkitystä. 

Tässä yksi asiaa toivottavasti selventävä kuva. 

[mikkov]

Siis purjettahan pitäisi saada kallistettua maston suuntaan, purjeen suuntaisesti tai puomin takakulmaa vettä kohti purjeen suuntaisesti, eli liikuteltua purjetta sitä "ohjauslinjaa pitkin"

Ohjauslinja termi saatta itseasiassa johtaa hieman harhaankin. Käytännön purjehtiminen ei koskaan ole näin tikkusuoraa toimintaa. Minusta oikea tapa kääntää lautaa löytyy automaattisesti, kun harjoitukset pilkkoo oikein. Laudan ohjaaminen tuuleen täysi veto päällä (ohjauslinjan suuntaisesti) tappaa vauhdin ja lauta alkaa sortamaan, siispä parempi höllätä vetoa ja kallistaa purjetta (puomin pää veteenpäin) vain kevyt veto takakädellä. Myötätuuleen ohjaaminen tarvitsee taas tukevamman asennon ja reippaammin vetoa takakädellä, suoraan ohjauslinjan mukaan tuuli nappaa helposti purjeen väärältä puolelta tai kevyessä tuulessa lauta ei vain käänny. Näistä taas huomattava kuinka ohjaaminen ja käännöksen aloittaminen tarvitsevat erilailla voimaa takakädeltä. Ohjaamiseen vähemmän voimaa ja käännöksiin enemmän.

Tämä on vain minun oma pieni havainto ohjauslinjasta käytännössä. Jokainen voi tietenkin kokeilla teoriaa vesillä ja todeta kuinka purjelautaa ohjataan.

[mari]

Voi surkeus kun en ole viitsinyt  purjehduksen teoriaa koskaan opiskella, välillä tämä keskustelu on kovin teoreettista.

Pienimmille tuskin kannattaa teoriaopintoja järjestää, menee kuuroille korville. Actionia tarvitaan ja omia experimenttejä. Voisihan jonkin asian keksiä nopeammin jos teoria on ensin sisäistetty, mutta uskon siihen, että surffaamaan voi oppia tietämättä teoriasta mitään, harjoittelu opettaa teoriaa käytännössä ilman teoreettisia termejä ja käsitteitä, menee selkäytimeen.

Hyvin simppelit ohjeet riittävät alkuun, rannalla kädestäpitäen purjeen noston, ohjauslinjojen ja käännösten näyttäminen ja sen jälkeen tarvitaan  harjoittelua, harjoittelua ja vielä lisää harjoittelua. Esim. vauhdikkaampia  jiippejä ei ole tosiaan helppo opettaa niin, että oppilas sen sisäistää ja pystyy nopeuttamaan oppimistaan neuvoja seuraamalla. Toistot taitavat olla ainoa tie oppimiseen.

Teoriasta varmaan on paljon hyötyä esim. formuloilla ajettaessa, kun homma on lähempänä purjehdusta. Ja toisaalta myös evän valintaan ja säätöjen trimmaamiseen, mutta kyllä tämänkin homman voi hoitaa kokeilemalla.   

   

[Pasi]

Jaetaan taas, ihan vaan, jotta juniorit ei säikähdä

[Fin8Pete]

Jep jep, hauskaa pitää olla 

Tekniikkan painottuneena vielä yksi pilkunviilaamisentarpeentarkennus

Yksittäisenä teknisenä asiana pekan mainitsema ohjauslinja on ehkä tärkein/hankalin asia joka opettajan tulee tiedostaa ja saada siirrrettyä oppilaalle. Ongelmana tulee muuten olemaan oppilaalla ohjeiden ymmärtämisen vaikeus...
Se mitä termiä käytetään opetuksessa ja miten ohjauslinja opetetaan on oppilaalle ihan sama, kunhan asia siirtyy käytäntöön.

Jos ohjauslinjaa ei opeteta, niin mitä tarkoittaa:
"kallista purjetta eteenpäin/taakse"
Itseesi- lautaan- vai kulkusuuntaan-nähden

"Kallista purjetta keulaanpäin/perään"
Sivutuulella ehkä joo, mutta tuleeko samalla tarpeettomasti skuutattua auki/kiinni?
Entäs lenssillä, slöörillä tai kryssillä

Molempia termejä kuulee käytettävän, mutta joissain tilanteissa kaikki nuo neuvot menevät täysin metsään

Siis purjettahan pitäisi saada kallistettua maston suuntaan, purjeen suuntaisesti tai puomin takakulmaa vettä kohti purjeen suuntaisesti, eli liikuteltua purjetta sitä "ohjauslinjaa pitkin"

[PeeTee]

Mikko kirjoitti tuolla toisella palstalla:
"PeeTee ei nyt vain halua ymmärtää. Oikeasti minä haluan nähdä PeeTeen pedanttisesti opettavan tunnissa ohjauslinjat, painopisteet ja itse sen purjehtimisen. Ehkä hyvä muistuttaa, että normaali ihminen muistaa noin kolme uutta asiaa kerralla "ja vesillä vain puolet siitä". Siitäkin huolimatta tunnissa ennättää keskimäärin opettelemaan vastakäännöksen, ohjaamisen alkeet ja luovimisen alkeet. Eikä kertaakaan tarvitse sanoa ohjauslinja! Surffaaminen menee selkäytimeen ja vereen, kuten fillarilla ajaminen, fysiikan ymmärtäminen tulee tarpeen vasta myöhemmin."

Pitää vastata, että tietenkin haluan ymmärtää, miksi en haluaisi ja haluan myös, että kaikki ymmärtävät.

Voin toki joskus tulla tuuraamaan ja mielelläni myös seuraamaan opetusta, sellainenhan vain parantaa omia aina vajavaisia opetustaitoja.  Purjelautailun didaktiikassa (opetusoppi) olisi paljon parannettavaa ja kopioimalla lajin luonteeseen sopivasti vaikkapa Ahoryn opetustekniikkaa ja -tasoja, voitaisiin päästä aiempaa parempiin opetustuloksiin. 

Ymmärrys purjelautailussa ja kaikkien lajien oppimisessa lähtee siitä, että tiedetään miksi joku asia toimii niin kuin toimii.  Olen samaa mieltä tuossa uusien asioiden oppimisen nopeuden keskimäärässä mutta aina oppiminen lähtee siitä, että tiedetään miksi joku asia tehdään.  Ihminen oppii asioita toki myös kopioimalla toisen näyttöä mutta sittenkin oppimisen sisäistäminen, eli todellinen oppiminen on tietoisuus siitä miksi joku asia pitää tehdä.
 
Ilmeisesti ainakin saksan ja ranskan purjelautailun opetusjärjestelmien opetuksessa aktiivisesti käyttämä ohjauslinja -sana on punainen vaate joillekin, siitä vaan jos opettaminen ja opetuksen ymmärtäminen sujuu ilman sen käyttöä ja sisäistämistä nopeammin ja sujuvammin. 

[mikkov]

Pete, just näin. Meitsiki tykkää vähän lyhyistä ja leveistä tyt...siis laudoista Kun katsoo valmistajien sivuja niin suurin osa kölillisistä on nimenomaan näitä alkeislautoja.

Itseasiassa kannustan myös mielestään edistyneempiä palaamaan ajoittain leveän alkeislaudan pariin. Hiomaan käännöstekniikkaa ja purjeenkäsittelytaitojaan. Etenkin uusien freestylekikkailujen ja purjeen pyorittelemisen opettelemiseen reilusti liian helppo lauta on nopein keino oppimiseen. Näin oppimisen voi tehdä pienemmissä paloissa, eikä jokainen virhe päädy väsyttävään uintikeikkaan.

[Fin8Pete]

Sotkempa vielä vähän omilla mielipiteilläni tätä keskustelua 

PeeTee ja MikkoV taidatte itseasiassa puhua samaa asiaa, mutta hieman eri termeillä...

Mun mielestäni tärkeimmät asiat ovat aloittelijan laudassa riittävä leveys, lyhyys, sekä tilavuus.
Tälläiseen uudenmalliseen lautaan kun lisätään köli, niin paketti alkaa olla kohdallaan aloittelijalle.

Jos kölilaudalla tarkoitetaan pitkää ja kapeaa vanhanaikaista purjelautaa / raceboard lautaa niin se ei todellakaan ole aloittelijaystävällinen lauta, vaan se on X-pertti lauta, siinä missä wave-/formula-/kisaslalom-laudatkin, eikä se sovellu alkeiden opetteluun!
(Jopa Formulakin on helpompi aloittelijalle kuin raceboard-lauta)

Uudet Malibu / Start / ym tyyppiset laudakin voidaan varmaan luokitella myös kölilaudoiksi, mutta pääosalle meitä vanhempia/pidempään mukanaolleita harrastajia sana kölilauta tuo mieleen ihan jotain muuta.

[Pasi]

Oppilas oppii: Joko opettaja on hyvä tai oppilas on parempi Jep, yhtä mieltä ja kieltä - takaisin topikkiin. Molemmat yhtä hyviä jne.

Huomioidaan kuitenkin yhdessä se seikka, että 80/20 -sääntö toimii myös surffauksessa, eli vaikka yhtä ainoata oikeata ratkaisua ei ole, niin 80% tulevista surffaajista harrastaa/aloittaa mökillä tai lähijärvillä ja vain 20%:lla mökki on meren rannalla ja tuulta on yllinkyllin. Sen sijaan, että seisoo ja juttelee paljon tuulen bongailun lomassa, voi hyvillä mielin hymyillen ulkoiluttaa itseään ja modernia tai vanhempaa lautaa mökillä. Surffilinjauksena tässäkohtaa; 80%:lla juniori- ja aikuisalottelijoista on nopeammin/useammin hauskempaa kun harjoittelee kölin kanssa. Ja junioreilla jos joillakin into katkeaa vääriin välineisiin...

Kun taidot karttuu, niin 20kg junnu vetäisee vintiltä kuitenkin papan 54 litraisen speedhyperkevracarbon keksinnön, jolla sitten pyörii kahdeksikkoa papan ympäri.

Surffaus on siitä hauskaa, että mihinkään asiaan ei ole yhtä ainoata oikeata tietä tai tapaa vaan kukin luo polkunsa itse. Muuttujia on miljoona ja luonnolle ei voi mitään ja lopulta kuitenkin vesillä on, (useimmiten ) hymy herkässä